1. Váldi
Mearkalávdegoddi sáhttá mearridit dievasmahtti njuolggadusaid mearkkaid birra, movt mearkavuogádat galgá leat Tromssas.
Mearkalávdegottis lea boazodoallolága § 38 vuosttaš lađđasa goalmmát cealkaga vuođul, ovddasvástádus gozihit ahte mearkkas lea dakkár hápmi ahte ii sáhte seahkanit dahje boastut geavahuvvot. Mearkalávdegoddi galgá, seammas go bearráigeahččá ahte boazodoallu doaimmahuvvo vuohkkasit ja skihkalaččat, vuhtiiváldit mearkka árbevirolaš geavaheami ja hámi, earret eará galget bearraša árbevirolaš mearkkat doalahuvvot, geahča boazodoallolága § 38 vuosttaš lađđasa njealját cealkaga.
Tromssa boazoguohtunguovllus leat sihke julevsámi ja davvisámi mearkaárbevierut. Dáid mearkaárbevieruid galgá vuhtiiváldit mearkkaid dohkkeheamis.
Tromssa mearkalávdegoddi lea skábmamánu 8. beaivvi 2018 mearridan njuolggadusáid mearkkaid birra.
Njuolggadusat leat dohkkehuvvon Boazodoallostivrras cuoŋománu 15. beaivvii 2020.
2. Mearkasánit
2.1
Váldosánit - váldosánit leat stuora časkkástagat maid álkit oaidná bohcco bealjis: gieška, hoaŋka, gaskat, guobir, skivdnji ovddal/maŋil, lottigazza ja “gaskat ja nihtta”.
2.1.1
Geaiggobealjis (go eai leat váldosánit) lea vatnja nanu sátni ja dovdomearkka, ja dahká geaiggobealjis mearkka váldohámi mihtilmasvuođa ja earenoamášvuođa.
2.2
Smávvásánit - rievdadusat mat bohtet lassin váldosániide: ceahkes, sárggaldat, vatnja, luddestat ja moskoráigi/ráigi.
2.2.1
Geaiggobealjis (go eai leat váldosánit) lea luddestat bealljegeažis dehalaš ja nanu dovdomearkka mii dahka váldohámi mihtilmasvuođa ja earenomášvuođa.
2.3
Geaiggobealjji (go eai leat váldosánit) ja jalgat (go eai leat smávvasánit) dahkaba mearkaoali ja mearkkaid seamma ládje go mearkkat main leat váldosánit ja smávvasánit.
3. Definišuvnnat
3.1
Vuođđomearka – álgomearka almma maŋŋil addojuvvon rievdadusaid haga.
3.2
Mearkaoalli – váldosánit ja smávvasánit váldosániid sisa, mat dahket mearkka váldohámi mihtilmasvuođa.
Bearraša mearkaoalli lea vuolgán soga vuođđomearkas ja jotkojuvvon go leat doalahuvvon váldosánit ja smávvasánit váldosániid sisa.
3.3
Árbevirolaš sohkamearka – árbejuvvon mearka mii lea rievddatkeahtta fievriduvvon ovddeš buolvvas dálá bulvii bearraša siskobeal.
3.4
Rievdadusmearka – spesifihkka mearka mas leat smávva sátneerohusat mat earuhit dan eará mearkkain gullevaš seamma vuođđomerkii.
4. Vuođđoprinsihppa mearkaárvvoštallamis
Vuođđoprinsihppa lea ahte ođđa mearkkas ferte leat seamma mearkaoalli go su mearkkas gean bokte ohccis lea boazodoalloriekti boazodoallolága § 32 mielde, ja rievdadusaidguin (smávvá sániidguin) dasto earuha mearkka sierralágánvuođa (rievdadusmearka).
Rievdadusmearkka galga ohcat sisačállit dan siidii/orohahkii gosa mearka mas ohca rievdadusa gullá.
Jus ohcá mearkka náittosguoibmái/ovttasássái gii ii olat mearkavuoigatvuođa gaibadusaid boazodoalolága § 32, 1. ja 2. lađđa bokte, muhto oažžu mearkavuoigatvuođa boazodoalolága § 32, 3. lađđasa bokte, de galga sutnje ohcat rievdadus náittosguimmi/ovttasássi mearkkas.
5. Spiehkasteapmi vuođđoprinsihpas
5.1
Mearkalávdegoddi sáhttá árvvoštallat spiehkastit vuođđoprinsihpas jus buot čuovvovaš eavttut leat ollašuvvon:
- Váhnemiid mearkaoalit galget leat dievvan,
- Rievdadusa galgá ohcat mearkas mii lea gullevaš fuolkái bajásmanni linnjás, ja
- Rievdadusa galgá ohcat mearkas mii lea/lea leamaš anus seamma siiddas/orohagas gosa ohcii galga gullat.
Čujuhuvvo NOU 2001:35, pkt 9.4.2.1:
“mearka sáhttá maid leat rievdadus fuolkki njuola bajásmanni linnjás, nugo váhnenváhnemiid, ednuid/čeziid/egiid ja siesáid/muoŧŧáid/goaskkiid mearkkain.”
5.2
Jus ii oba leat ge vejolaš gávdnat rievdadusa č. 5.1 mielde, de sáhttá árvvostallat ođđa mearkaoali.
6. Giella
Jus lea eahpidus gaskal sámegiel ja dárogiel veršuvnna áššemennudannjuolggadusaidguin de galga čátnot eambbo árvu sámegiel veršuvdnii.
7. Váldosánit ja smávvásánit maid sahta geavahit
Go ohca dohkehuvvot mearka de galga geavahit daid sániid maid Tromssa mearkalávdegoddi áššis ST 1/15 mearridi leat dat árbevirolaš sániit Tromssas.
Mielddus:
Arbevirolaš sániit
Ceahkes, Biehkke

Sárggaldat, Sargaldat/Tjiehkes

Stuora ceahkes, Stuora biehkke

Vatnja, Vaknja (foran), Vajastak (bak)

Luddestat, Sleptje liektje

Luddestat ja raigi, Sleptje ja rájggi

Moskoráigi, Ráigi

Gieška, Gieska åvdalt

Hoaŋka, Gieska manjil

Skivdnji ovddal, Skivdnji åvdalt

Skivdnji maŋil, Skivdnji manjel

Gaskat, Nahppa

Guobir, Skarja

Loddegazza

Gaskat ja nihtta

Sátnekombinášuvnnat
Ceahkes ja ceahkká sisa ovddal

Vatnja ja vanja sisa ovddal

Gieška ja gieškka sisa

Gieška ja gieškka sisa luddestat ja ráigi

Gieška ja gieškkageažis luddestat

Guobergieška

Gieškalahki

Gieškalahkki ja gieškalahki sisa luddestat

Gieškalahkki ja gieškka sisa

Gieškalahkki, gieška ja gieškalahki sisa luddestat

Hoaŋka ja hoaŋkka sisa

Hoaŋka ja hoaŋkka sisa luddestat ja ráigi

Hoaŋka ja hoaŋkkageažis luddestat

Guoberhoaŋka

Hoankalahki

Hoaŋkalahkki ja hoaŋkalahki sisa luddestat

Hoaŋkalahkki ja hoaŋkka sisa luddestat

Hoaŋkalahkki, koaŋkka ja hoaŋkalahki sisa luddestat

Skivdnji ovddal ja skivnnje sisa

Skivdnji ovddal ja skivnnje sisa luddestat ja ráigi

Skivdnji ovddal ja skivnnje sisa guokte

Skivdnjelahkki ovddal

Skivdnjelahkki ovddal ja skivnnje sisa luddestat

Skivdnji maŋil ja skivnnje sisa

Skivdnji maŋil ja skivnnje sisa luddestat ja ráigi

Skivdnji maŋil ja skivnnje sisa guokte

Skivdnjelahkki maŋil

Skivdnjelahkki maŋil ja skivnnje sisa luddestat

Gaskat ja moskoráigi

Gaskat ja gaskat sisa

Gaskat ja gaskat sisa luddestat ja ráigi

Gaskat ja gaskat sisa guokte

Guobir ja guohper sisa

Guobir ja guohper sisa luddestat ja ráigi

Guobir ja moskoráigi

Retningslinjer godkjent i Reindriftsstyret 15. april 2020 / Njuolggadusat dohkkehuvvon
Boazodoallostivrras cuoŋománu 15. Beaivvi 2020