1. Váldi
Mearkalávdegoddi sáhttá mearridit dievasmahtti njuolggadusaid mearkkaid birra, movt mearkavuogádat galgá leat Tromssas.
Mearkalávdegottis lea boazodoallolága § 38 vuosttaš lađđasa goalmmát cealkaga vuođul, ovddasvástádus gozihit ahte mearkkas lea dakkár hápmi ahte ii sáhte seahkanit dahje boastut geavahuvvot. Mearkalávdegoddi galgá, seammas go bearráigeahččá ahte boazodoallu doaimmahuvvo vuohkkasit ja skihkalaččat, vuhtiiváldit mearkka árbevirolaš geavaheami ja hámi, earret eará galget bearraša árbevirolaš mearkkat doalahuvvot, geahča boazodoallolága § 38 vuosttaš lađđasa njealját cealkaga.
Tromssa boazoguohtunguovllus leat sihke julevsámi ja davvisámi mearkaárbevierut. Dáid mearkaárbevieruid galgá vuhtiiváldit mearkkaid dohkkeheamis.
Tromssa mearkalávdegoddi lea skábmamánu 8. beaivvi 2018 mearridan njuolggadusáid mearkkaid birra.
Njuolggadusat leat dohkkehuvvon Boazodoallostivrras cuoŋománu 15. beaivvii 2020.
2. Mearkasánit
2.1
Váldosánit - váldosánit leat stuora časkkástagat maid álkit oaidná bohcco bealjis: gieška, hoaŋka, gaskat, guobir, skivdnji ovddal/maŋil, lottigazza ja “gaskat ja nihtta”.
2.1.1
Geaiggobealjis (go eai leat váldosánit) lea vatnja nanu sátni ja dovdomearkka, ja dahká geaiggobealjis mearkka váldohámi mihtilmasvuođa ja earenoamášvuođa.
2.2
Smávvásánit - rievdadusat mat bohtet lassin váldosániide: ceahkes, sárggaldat, vatnja, luddestat ja moskoráigi/ráigi.
2.2.1
Geaiggobealjis (go eai leat váldosánit) lea luddestat bealljegeažis dehalaš ja nanu dovdomearkka mii dahka váldohámi mihtilmasvuođa ja earenomášvuođa.
2.3
Geaiggobealjji (go eai leat váldosánit) ja jalgat (go eai leat smávvasánit) dahkaba mearkaoali ja mearkkaid seamma ládje go mearkkat main leat váldosánit ja smávvasánit.
3. Definišuvnnat
3.1
Vuođđomearka – álgomearka almma maŋŋil addojuvvon rievdadusaid haga.
3.2
Mearkaoalli – váldosánit ja smávvasánit váldosániid sisa, mat dahket mearkka váldohámi mihtilmasvuođa.
Bearraša mearkaoalli lea vuolgán soga vuođđomearkas ja jotkojuvvon go leat doalahuvvon váldosánit ja smávvasánit váldosániid sisa.
3.3
Árbevirolaš sohkamearka – árbejuvvon mearka mii lea rievddatkeahtta fievriduvvon ovddeš buolvvas dálá bulvii bearraša siskobeal.
3.4
Rievdadusmearka – spesifihkka mearka mas leat smávva sátneerohusat mat earuhit dan eará mearkkain gullevaš seamma vuođđomerkii.
4. Vuođđoprinsihppa mearkaárvvoštallamis
Vuođđoprinsihppa lea ahte ođđa mearkkas ferte leat seamma mearkaoalli go su mearkkas gean bokte ohccis lea boazodoalloriekti boazodoallolága § 32 mielde, ja rievdadusaidguin (smávvá sániidguin) dasto earuha mearkka sierralágánvuođa (rievdadusmearka).
Rievdadusmearkka galga ohcat sisačállit dan siidii/orohahkii gosa mearka mas ohca rievdadusa gullá.
Jus ohcá mearkka náittosguoibmái/ovttasássái gii ii olat mearkavuoigatvuođa gaibadusaid boazodoalolága § 32, 1. ja 2. lađđa bokte, muhto oažžu mearkavuoigatvuođa boazodoalolága § 32, 3. lađđasa bokte, de galga sutnje ohcat rievdadus náittosguimmi/ovttasássi mearkkas.
5. Spiehkasteapmi vuođđoprinsihpas
5.1
Mearkalávdegoddi sáhttá árvvoštallat spiehkastit vuođđoprinsihpas jus buot čuovvovaš eavttut leat ollašuvvon:
- Váhnemiid mearkaoalit galget leat dievvan,
- Rievdadusa galgá ohcat mearkas mii lea gullevaš fuolkái bajásmanni linnjás, ja
- Rievdadusa galgá ohcat mearkas mii lea/lea leamaš anus seamma siiddas/orohagas gosa ohcii galga gullat.
Čujuhuvvo NOU 2001:35, pkt 9.4.2.1:
“mearka sáhttá maid leat rievdadus fuolkki njuola bajásmanni linnjás, nugo váhnenváhnemiid, ednuid/čeziid/egiid ja siesáid/muoŧŧáid/goaskkiid mearkkain.”
5.2
Jus ii oba leat ge vejolaš gávdnat rievdadusa č. 5.1 mielde, de sáhttá árvvostallat ođđa mearkaoali.
6. Giella
Jus lea eahpidus gaskal sámegiel ja dárogiel veršuvnna áššemennudannjuolggadusaidguin de galga čátnot eambbo árvu sámegiel veršuvdnii.
7. Váldosánit ja smávvásánit maid sahta geavahit
Go ohca dohkehuvvot mearka de galga geavahit daid sániid maid Tromssa mearkalávdegoddi áššis ST 1/15 mearridi leat dat árbevirolaš sániit Tromssas.
Mielddus:
Arbevirolaš sániit
Ceahkes, Biehkke
Sárggaldat, Sargaldat/Tjiehkes
Stuora ceahkes, Stuora biehkke
Vatnja, Vaknja (foran), Vajastak (bak)
Luddestat, Sleptje liektje
Luddestat ja raigi, Sleptje ja rájggi
Moskoráigi, Ráigi
Gieška, Gieska åvdalt
Hoaŋka, Gieska manjil
Skivdnji ovddal, Skivdnji åvdalt
Skivdnji maŋil, Skivdnji manjel
Gaskat, Nahppa
Guobir, Skarja
Loddegazza
Gaskat ja nihtta
Sátnekombinášuvnnat
Ceahkes ja ceahkká sisa ovddal
Vatnja ja vanja sisa ovddal
Gieška ja gieškka sisa
Gieška ja gieškka sisa luddestat ja ráigi
Gieška ja gieškkageažis luddestat
Guobergieška
Gieškalahki
Gieškalahkki ja gieškalahki sisa luddestat
Gieškalahkki ja gieškka sisa
Gieškalahkki, gieška ja gieškalahki sisa luddestat
Hoaŋka ja hoaŋkka sisa
Hoaŋka ja hoaŋkka sisa luddestat ja ráigi
Hoaŋka ja hoaŋkkageažis luddestat
Guoberhoaŋka
Hoankalahki
Hoaŋkalahkki ja hoaŋkalahki sisa luddestat
Hoaŋkalahkki ja hoaŋkka sisa luddestat
Hoaŋkalahkki, koaŋkka ja hoaŋkalahki sisa luddestat
Skivdnji ovddal ja skivnnje sisa
Skivdnji ovddal ja skivnnje sisa luddestat ja ráigi
Skivdnji ovddal ja skivnnje sisa guokte
Skivdnjelahkki ovddal
Skivdnjelahkki ovddal ja skivnnje sisa luddestat
Skivdnji maŋil ja skivnnje sisa
Skivdnji maŋil ja skivnnje sisa luddestat ja ráigi
Skivdnji maŋil ja skivnnje sisa guokte
Skivdnjelahkki maŋil
Skivdnjelahkki maŋil ja skivnnje sisa luddestat
Gaskat ja moskoráigi
Gaskat ja gaskat sisa
Gaskat ja gaskat sisa luddestat ja ráigi
Gaskat ja gaskat sisa guokte
Guobir ja guohper sisa
Guobir ja guohper sisa luddestat ja ráigi
Guobir ja moskoráigi
Retningslinjer godkjent i Reindriftsstyret 15. april 2020 / Njuolggadusat dohkkehuvvon
Boazodoallostivrras cuoŋománu 15. Beaivvi 2020