Til hovedinnhold
Landbruket Forvaltningen
Denne siden eksisterer på bokmål
Tilskudd til siidaandeler og reinlag

Doarjja siidaosiide ja boazoservviide

Njukčamánu 4. b. 2024 boahtá ođđa digitála čoavddus siidaoassejođiheddjiide dahje boazosearvvi ovddasteaddjái. Áigemearri ohcat doarjaga lea miessemánu 31. b.

Muitte ohcanáigemeari

Geat sáhttet ohcat?

Siidaoassejođiheaddjit ja boazoservviid ovddasteaddjit sáhttet ohcat doarjaga siidaosiide ja boazoservviide. Jus siidaoasis leat guokte jođiheaddji, de sáhttiba goappaš jođiheaddjit sáddet ohcamuša. Doai fertebeahtti šiehtadit goabbá galgá logget sisa ja sáddet ohcamuša siidaoasi ovddas. Goappaš jođiheaddjit oažžubeahtti guitte Altinn:as, ja goappašagain lea ovddasvástádus ahte sáddejuvvon dieđut leat riekta.

Proseassa birra:

Ovdal go ozat

Masá fertet ráhkkanit

Oassi dieđuiguin ohcanskovis leat ovdagihtii devdojuvvon, ja muhtun dieđuid fertet ieš deavdit.

Dieđut čuovvovaš áššiid birra Dat leat ovdagihtii devdojuvvon skovváiDán fertet ieš deavdit skovvái
OktavuođadieđutDieđut leat vižžojuvvon našuvnnalaš Oktavuođa- ja várrenregistarisDon sáhtát rievdadit dieđuid go deavddát ohcamuša, dahje njuolga našuvnnalaš Oktavuođa- ja várrenregistaris
KontonummárVižžojuvvon Eanandoallodirektoráhta oktasašregistaris kontonummáriid badjelDon sáhtát registreret ja rievdadit kontonummára go deavddát ohcamuša, dahje njuolga Altinnas.
Vuođđoeaktu: Dieđut ahkepenšuvnna birraVižžojuvvon Vearroetáhtas 
Vuođđoeaktu: Dieđut jođiheaddji ja jođiheaddji mánáid vuovdindietnasa birraVuovdindienas bohccos mii lea njuvvojuvvon njuovahagas lea vižžojuvvon loguiguin maid njuovahat/reidejeaddji lea raporteren

Jođiheaddji ja jođiheaddji mánáid ovddas ferte deavdit:

  • Bonusa man lea ožžon njuovahagas
  • Vuovdindienas priváhtanjuovvamis ja reidemis*
  • Vuovdindietnasa njuvvojuvvon bohccos mii lea reidejuvvon olgoriikkas
Vuođđoeaktu: Boazolohku Boazolohku vižžojuvvo boazodoallodieđáhusasVejolaš šiehtadusa boazologujuohkima birra eará siidaosiin (dušše merkestit ruvtto)
BuvttadanvuoituVuovdindienas bohccos mii lea njuvvojuvvon njuovahagas lea vižžojuvvon loguiguin maid njuovahat/reidejeaddji lea raporteren.

Buot miellahtuid ovddas ferte deavdit: 

  • Bonusa man lea ožžon njuovahagas
  • Vuovdindietnasa priváhtanjuovvamis ja reidemis*
  • Vuovdindietnasa njuvvojuvvon bohccos mii lea reidejuvvon olgoriikkas
  • Vuovdindietnasa eará buktagiiguin mat bohtet bohccos
MiessenjuovvandoarjjaMisiid lohku mat leat njuvvojuvvon njuovahagas leat vižžojuvvon loguiguin maid njuovahat/reidejeaddji lea raporteren 
Sierra doaibmadoarjja nissonolbmuide 
  • Persovdnadienas lea vižžojuvvon Vearroetáhtas
  • Vuovdindienas bohccos mii lea njuvvojuvvon njuovahagas lea vižžojuvvon loguiguin maid njuovahat/reidejeaddji lea raporteren
  • Eará dienas bohccobiergovuovdimis
  • Dienas mii boahtá boazodoallooahpahallibarggus
Sierra doaibmadoarjja nuoraide Du ahki lea vižžojuvvon boazodoalu vuođđoregistaris 
ÁlggahandoarjjaDu ahki ja man galle jagi leat leamaš jođiheaddjin siidaoasis leat vižžojuvvon boazodoalu vuođđoregistaris 
Náittos-/ássanguoibmedoarjjaDienas mii ii boađe boazodoalus lea vižžojuvvon VearroetáhtasDienas mii boahtá boazodollui gullevaš áirrasdoaimmas

* Gorudat mat leat ostojuvvon ruovttoluotta njuovahagas, sáhttá raporttas leat biddjon máksit 0 ruvnno. Dalle fertet deavdit vuovdindietnasa “Priváhtanjuovvama/reidema vuovdindienas”-vuollái.

Boazodoallodieđáhus

Sihke siidaoassejođiheaddji ja boazosearvi galgá sádden boazodoallodieđáhusa ovdalgo doarjjaohcamuš sáhttá meannuduvvot.

Vuovdindienas

Eaktu unnimusdietnasii guoská sihke siidaosiide ja boazoservviide.

Jus galgá oažžut doarjaga de ferte siidaoassejođiheaddjis ja boazosearvvis leamaš divatgeatnegahtton vuovdindienas bohccobierggus iežas mearkkas unnimusat 50 000 ruvnno lasseárvodivvaga haga maŋemus kaleanddarjagi.

“Divatgeatnegahtton vuovdindietnasiin” oaivvilduvvo vuovdin mii lea divatgeatnegahtton lasseárvodivatlága mielde. Vuovdindienas bohccobierggus lea divatgeatnegahtton lasseárvodivatlága mielde.  

Dat lea dušše vuovdin/dienas bohccobierggus mii galgá leat mielde vuovdindietnasa meroštallamis, eará dietnasat mat bohtet boazodoalus, nu go lassibuktagat bohccos ja duodji (duoljit, čoarvvit j.e.) eai leat mielde meroštallamis.
Vuovdin/dienas bohccobierggus lea buot dienas bohccobierggus, beroškeahttá gii oasti lea.
Vuovdin njuovahahkii ja vejolaš bonus, vuovdin priváhtaolbmuide ja vuovdin earáide galgá leat mielde meroštallanvuođus.
Don fertet vuovdán bohccobierggu kaleanddarjagis ovdal go ozat doarjaga. Dat mearkkaša ahte bohccobierggu vuovdin ferte dáhpáhuvvan ovdal juovlamánu 31. beaivvi kaleanddarjagis ovdal go ohca doarjaga.
Bohccobierggu, man váldá iežas geavahussii, ii rehkenastojuvvo dienasin. Lea dušše vuovdindienas bohccos mii lea njuvvojuvvon ja vuvdojuvvon Norggas mii váldo mielde meroštallamii. Spiehkastat njuolggadusas leat bohccot mat leat olgoriikka reidenortnega vuolde, das oaivvilduvvo ahte bohccobuktagat leat sisafievrreduvvon Norgii maŋŋel olgoriikka reidema. Dakkár dáhpáhusain lea Eanandoallodirektoráhtta mearridan ahte boazu gullá dan ortnegii. Eambbo dieđut olgoriikka reidema ortnega birra gávnnat Eanandoallodirektoráhta neahttasiidduin. 

Jus ozat dušše álggahandoarjaga, de ii leat gáibádus unnimusdietnasii.

Ahkepenšuvdna

Eaktu ahkepenšuvdnii guoská dušše siidaoassejođiheaddjái.

Siidaoassejođiheaddji ii sáhte oažžut doarjaga jus son lea ožžon ahkepenšuvnna NAV:as dahje eará EEO-riikkas (Eurohpalaš Ekonomalaš Ovttasbargoguovlu) gaskal cuoŋománu 1. beaivvi ja njukčamánu 31. beaivvi dan boazodoallojagis masá ohcamuš guoská. Dat gusto dalle go lea váldán vuostá sihke oasi ja visot ahkepenšuvnnas.
Oktasaš siidaoasis sáhttá doarjja liikká juolluduvvot jus boarráset náittos-/ássanguoibmi oažžu ahkepenšuvnna.  

Boazolohku

Eaktu boazologu birra guoská dušše siidaosiide.  

Jus galgá oažžut doarjaga, de ferte siidda boazolohku njukčamánu 31. beaivvi doaibmajagis oktiivástidit alimus boazologuin dohkkejuvvon doaibmanjuolggadusain dahje mearriduvvon Boazodoallostivrras.
Jus boazolohku ii oktiivástit mearriduvvon boazologuin, de sáhtát liikka oažžut doarjaga jus okta dain čuovvovaš eavttuin lea ollašuvvan:

  • Siida lea, doaibmajagi loahpas njukčamánu 31. beaivvi rádjái, ráhkadan unnidanplána, man Boazodoallostivra lea mearridan, boazodoallolága § 60 goalmmát lađđasa vuođul, ja siidaoasi boazolohku lea dán mielde, dahje
  • Boazodoallostivra lea mearridan gorrevuđot boazolohkounnideami boazodoallolága § 60 goalmmát lađđasa mielde, ja siidaoasi boazolohku lea dan mielde, dahje
  • stáhtahálddašeaddji lea mearridan alimus boazologu juohke siidaoasi nammii boazodoallolága § 60 viđát lađđasa gullevaš njuolggadusaid vuođul, ja siidaoasi boazolohku lea dan mielde, dahje  
  • siidda siidaoasit leat šiehtadan boazologu juogadit boazodoallolága § 60 guđát lađđasa vuođul, ja siidaoasi boazolohku lea dan šiehtadusa mielde, dahje
  • siida lea mearridan alimus boazologu juohke siidaoasi nammii boazodoallolága § 60 njealját lađđasa vuođul, gos siidaoasi boazolohkosubmi ii mana badjel siidda mearriduvvon alimus boazologu, ja siidaoasi boazolohku lea dan mielde, dahje
  • siidaoassái eai gula namuhuvvon dilálašvuođat, ja siidaoassi ii leat lasihan boazologu dan boazologus mii siidaoasis lei jagi ovdal go siida manai badjel mearriduvvon alimus boazologu.  
Dispensašuvdna

Stáhtahálddašeaddji ja Eanandoallodirektoráhtta sáhttet erenoamáš dilálašvuođain spiehkastit njuolggadusa mearrádusain.
“Erenoamáš dilálašvuođain” lea dábálaččat erenoamáš ja eahpedábálaš dilálašvuohta, mii ii leat nu go láve leat. Jus jáhkát ahte leat dakkár dilálašvuođas, de lea dehálaš ahte attát dieđu dan birra, nu ahte hálddahus sáhttá árvvoštallat galgá go dispenseret njuolggadusain.

Buvttadanvuoitu

Don sáhtát oažžut buvttadanvuoittu gitta 39 proseantta oktasaš vuovdindietnasis buot boazoeaiggádiid ovddas siidaoasis/boazosearvvis.

Buvttadanvuoitu meroštallojuvvo bohccobierggu vuovdindietnasis ja eará vuovdindietnasis bohccos ovdamearkka dihte duollji ja čoarvvit. Njuovahagaid bonus rehkenastojuvvo maiddái vuovdindienasin, ja lea mielde buvttadanvuoittu meroštallamis.

Siidaoassejođiheddjiide ja boazoservviide lea dušše divatgeatnegahtton vuovdindienas mii lea mielde meroštallamis. “Divatgeatnegahtton vuovdindietnasiin” oaivvilduvvo vuovdin mii lea divatgeatnegahtton lasseárvodivatlága mielde. Vuovdindienas bohccobierggus ja eará buktagiiguin mat bohtet bohccos (earret go vuovdindienas iežas dáidagis) lea divatgeatnegahtton lasseárvodivatlága mielde.

Eará boazoeaiggádiidda ii leat gáibádus ahte vuovdindienas galgá leat divatgeatnegahtton lasseárvodivatlága mielde. Áidna gáibádus lea ahte vuovdindienas galgá boahtit bohccobierggu buvttadeamis ja reidemis, ovdamearkka dihte biergu, duollji, čoarve- ja dákteduodji je.)
Dienas mii ii boađe buvttadeamis ja reidemis, ovdamearkka dihte turisten, hearggi láigoheapmi dahje bivdin/guolástandienas ja murjendienas, ii leat mielde meroštallanvuođus. Dat guoská maiddái dietnasii mii boahtá ealihanbohccuid vuovdimis ja fievrredan- ja njuovvangoluiguin.
Vuovdindietnasa galgá leat dinen maŋemus kaleanddarjagis. Das oaivvilduvvo ahte bohccobierggu ja eará bohccobuktagiid vuovdin ferte leat dáhpáhuvvan ovdal juovlamánu 31. beaivvi kaleanddarjagis ovdal go ohcá doarjaga. Buktagiid máksin sáhttá dáhpáhuvvat ođđajagis.
Lea dušše vuovdindienas bohccos mii lea njuvvojuvvon ja vuvdojuvvon Norggas mii váldo mielde meroštallamii. Spiehkastat njuolggadusas leat bohccot mat leat olgoriikka reidenortnega vuolde, das oaivvilduvvo ahte bohccobuktagat leat sisafievrreduvvon Norgii maŋŋel olgoriikka reidema. Dakkár dáhpáhusain lea Eanandoallodirektoráhtta mearridan ahte boazu gullá dan ortnegii. Eambbo dieđut olgoriikka reidema ortnega birra gávnnat Eanandoallodirektoráhta neahttasiidduin.

Buvttadanvuoitu ii rehkenastojuvvo mielde dietnasii mii lea badjel 650 000 ruvnno juohke siidaoasi nammii ja 1 250 000 ruvnno juohke boazosearvvi nammii.

Miessenjuovvandoarjja

Don sáhtát oažžut gitta 650 ruvnno juohke miesis mii njuvvojuvvo. Miesit fertejit leat njuvvon njuovahagas gaskkal borgemánu 15. beaivvi ja njukčamánu 31. beaivvi.
Njuovahat ferte váldán atnui optihkalaš guhkkodatmihtideami ja raporteren nu go boahtá ovdan Njuolggadusas njuvvojuvvon bohccuid ja vuorkáhivvodaga raporterema birra.

Doarjja guoská maiddái misiide mat leat njuvvojuvvon ja bálkestuvvon njuovahagas, ja misiid maid massá rádioaktivitehta geažil.

Sierra doaibmadoarjja nuoraide

Doarjja guoská dušše siidaoassejođiheddjiide.
Don sáhtát oažžut doarjaga go okta dahje goappaš siidaoassejođiheaddjit leaba vuollel 30 jagi ođđajagimánu 1. beaivvi dan boazodoallojagis man ovddas ohcá doarjaga. Máksomearri lea gitta 40 000 ruvnno rádjái.
Oktasaš siidaosiid siidaoassejođiheddjiide sáhttá doarjja juolluduvvot vaikko boarrásit náittosguoibmi dahje ássanguoibmi lea badjel 30 jagi boaris, jus nuorabut jođiheaddji ii leat vel deavdán 30 jagi ođđajagimánu 1. beaivvi dan boazodoallojagis man ovddas ohcá doarjaga.

Sierra doaibmadoarjja nissonolbmuide

Doarjja guoská dušše siidaoassejođiheddjiide.

Don sáhtát oažžut gitta 40 000 ruvnno doarjaga jus leat nissonolmmoš ja jođiheaddjin siidaoasis akto, ja dus lea boazodoallu váldoealáhussan. Jus galggat oažžut doarjaga, de ferte unnimusat 50 proseantta du dietnasis leat jogo divatgeatnegahtton vuovdindietnasis bohccos iežas mearkkas, dahje bálkkás mii boahtá boazodoallohárjehalli barggus jagi ovdal siidaoassi sirdojuvvui du nammii.

Álggahandoarjja

Doarjja guoská dušše siidaoassejođiheddjiide.

Don sáhtát oažžut doarjaga go dutnje sirdojuvvo dahje ásahuvvo siidaoassi. Doarjaga sáhttá oažžut gitta 3 jahkái go dutnje sirdojuvvo dahje ásahuvvo siidaoassi ovdal go leat deavdán 35 jagi, dahje go siidaoassi sirdojuvvo dutnuide (náittos-/ássanguimmežiidda) ja nubbi dudnos lea vuollel 35 jagi go siidaoassi sirdojuvvo.   
Doarjja lea gitta 120 000 ruvnno rádjái vuosttaš jagi maŋŋel sirdima/ásaheami, ja gitta 100 000 ruvnno rádjái jagis daid boahttevaš guokte jagiid ovddas.

Álggahandoarjaga sáhtát oažžut vaikko dus ii leat leamaš divatgeatnegahtton vuovdindienas unnimus 50 000 ruvnno maŋemus kaleanddarjagis.

Náittos-/ássanguoibmelasáhus

Doarjja guoská dušše siidaoassejođiheddjiide.

Náittos-/ássanguimmežagat sáhttet oažžut doarjaga gitta 30 000 ruvnno rádjái. Doarjaga sáhttá oažžut jus doai leahppi náittosguimmežagat dahje ássanguimmežagat ja bargabeahtti bohccuiguin seamma siidaoasis ja goappašagat leahppi siidaoasi jođiheaddjit.

Náittos-/ássanguoibmelasáhusa ii sáhte oažžut jus okta dahje goappašagain lea leamaš persovdnadienas eará sajis go boazodoalus badjel 250 000 ruvnno maŋemus litnegis. Bálká boazodoalu áirrasdoaimmaid ovddas rehkenastojuvvo dienasin mii boahtá boazodoalus.

Ohcamuša deavdin

Skovvi

Mana skovvái Doarjjaohcamuš siidaosiide ja boazoservviide Altinn:a bokte. Dáppe galggat logget sisa. Don gávnnat dieđuid sisabeassama birra Altinn:a neahttasiidduin. Jus galggat sáhttit ohcat doarjaga siidaosiide ja boazoservviide, de fertet vuos sádden boazodoallodieđáhusa digitálalaččat.
Digitála ohcamuš rahppasa miessemánu 1. beaivvi. Dalle sáhtát deavdigoahtit ohcamuša, ja joatkit eará háve deavdit. Go leat deaddilan “Sádde”, de it sáhte šat rievdadit ohcamuša ja sáddet ođđasit.

Máŋgasiidda sáhttá leat buorre juohkit vuoigatvuođa deavdit elektrovnnalaš ohcamuša eará olbmui dahje rehketdoallofitnodahkii. Bagadallama gávnnat Altinn:a neahttasiidduin. Dus lea aŋkke ovddasvástádus dieđuid badjel mat bohtet ovdan ohcamušas.

Oassi dieđuiguin elektrovnnalaš skovis leat ovdagihtii devdojuvvon. Jus du mielas ovdagihtii devdojuvvon dieđut njuovvanloguid birra eai oro leame riekta, de fertet váldit oktavuođa njuovahagain/reidejeddjiin gii daid loguid lea raporteren.

Muitte sáddet ohcamuša ovdal áigemeari miessemánu 31. beaivvi.

Erenoamážit báberskovi birra

Mii háliidit ahte sáddet ohcamuša digitálalaččat. Jus dárbbašat veahki, de sáhtát váldit oktavuođa stáhtahálddašeddjiin du boazodoalloguovllus.

Don ain sáhtát sáddet ohcamuša siidaoassedoarjagii báberhámis dahje PDF-hámis sihkkaris dieđáhusa bokte stáhtahálddašeaddjái. Boazosearvvit fertejit ohcat digitálalaččat.

Njuovahagaid njuovvanlogut ja Vearroetáhta logut leat ovdagihtii devdojuvvon digitálalaš skovvái. Eiseválddiin leat njuovvanlogut, ja don fertet váldit oktavuođa stáhtahálddašeddjiin jus áiggut daid loguid. Njuovvan maid njuovahat lea raporteren lea earret eará dat mii dahká vuođu oažžut siidaoasse- ja boazosearvedoarjaga.

Sáddet ohcamuša

Sádde ohcamuša stáhtahálddašeaddjái iežat boazodoalloguovllus. Dat geavvá automáhtalaččat go sáddet ohcamuša digitálalaččat.

Ohcamuša meannudeapmi

Meannudeapmi

Stáhtahálddašeaddji meannuda ohcamuša ja dahká mearrádusa áššis. Meannudeapmái geavaha stáhtahálddašeaddji dieđuid maid leat sádden. Dasa lassin viežžá stáhtahálddašeaddji dieđuid boazodoallodieđáhusas, Eanandoallodirektoráhta vuođđoregistaris boazodoalu birra, njuovahagaid njuovvanraporttain maid njuovahagat sáddejit Eanandoallodirektoráhttii ja Vearroetáhtas.
Jus stáhtahálddašeaddji dárbbaša eambbo dieđuid mat leat ávkin ohcamuššii, de sáhttet váldit duinna oktavuođa.

Dárkkisteapmi

Ohcamuš sáhttá dárkkistuvvot, stáhtahálddašeaddji sihtá dalle duođaštusaid mat duođaštit dieđuid maid leat addán ohcamušas. Don leat geatnegahtton dohkkehit dárkkisteami, addit dárbbašlaš dieđuid ja veahkehit čađahit dárkkisteami.
Dárkkisteapmi sáhttá maŋidit áššemeannudeami.  

Vástádus ja máksin

Áššemearrádus ja máksin

Don/doai oaččut/oažžubeahtti vástádusa doarjjaohcamuššii stáhtahálddašeaddjis. Stáhtahálddašeaddji sáhttá juogo juolludit (visot dahje oasi) dahje hilgut ohcamuša.
 
Eanandoallodirektoráhtta dat máksá doarjaga, dábálaččat vahkku sisa dan rájes go juolludanmearrádus lea dahkkon.  

Váidin

Don/doai sáhtát/sáhttibeahtti váidit mearrádusa man stáhtahálddašeaddji lea dahkan. Váidaga galgá sáddet seamma stáhtahálddašeaddjái gii lea meannudan doarjjaohcamuša.
Váidináigemearri lea golbma vahkku dan rájes go ožžot mearrádusa.

Jus áiggut váidit, de lea dehálaš ahte čilget maid váiddát, manne váiddát ja vejolaš lassi dieđuid main sáhttá leat mearkkašupmi váiddameannudeapmái.    

Stáhtahálddašeaddji galgá álggos árvvoštallat váidaga. Jus stáhtahálddašeaddji dohkkeha váidaga ja rievdada áššemearrádusa nu go váidagis boahtá ovdan. Jus stáhtahálddašeaddji mearrida doalahit mearrádusa, de váidda sáddejuvvo Eanandoallodirektoráhttii, geat dahket loahpalaš mearrádusa áššis.
Dábálaččat ádjána váiddameannudeapmi gaskal 4 ja 8 vahkku.

Ruovttoluottamáksin ja unnideapmi

Jus lea boastut máksojuvvon, jus njuolggadusat leat rihkkojuvvon dahje don leat addán boasttudieđuid, de sáhttá doarjja gáibiduvvot ruovttoluotta máksojuvvot, eretrehkenastojuvvot boahttevaš doarjjamáksámušaiguin maidda dus lea vuoigatvuohta oažžut dahje unniduvvot.
Unnideapmi mearkkaša ahte doarjja masa álgoálggus devdet eavttuid oažžut, unniduvvo. Unnideapmi lea vejolaš dakkár dilálašvuođain gos ohcci lea addán boasttu- dahje váilevaš dieđuid iešmielaid dahje eaktodáhtolaččat.

Dehálaš dáhtonat: 

Ohcanáigemearri:

Miessemánu 31.b.

Doarjja máksojuvvo:

Dábálaččat ovdal go lea gollan vahkku dan rájes go áššemearrádus dahkkui

Digitála ohcamuša sáhttá deavdigoahtit:

Miessemánu 1. beaivvi

Rievdadusat doarjjaortnegis njukčamánu 4. beaivvi 2024 rájes

Njuolggadusat

Bagadallanvideot

Dárbbašat go veahki?

Váldde oktavuođa stáhtahálddašeddjiin iežat fylkkas. 

Stáhtahálddašeaddji sáhttá veahkehit du jus dus leat jearaldagat ohcama, geatnegasvuođaid ja vuoigatvuođaid birra. 

Gávnna iežat stáhtahálddašeaddji

Fant du det du lette etter?

Til toppen

KI-søket er levert av Google og det krever at du tillater cookies.

Vil du endre cookies-innstilligene?

 AI-powered search

KI søk